Tosi-tv: Tuotantokoordinaattorit Japanissa. Karanteenipäivä 14.

Mitä tapahtuu kun suomalaiset tuotantokoordinaattorit lähtevät Japaniin? “Petettyjä lupauksia kulisseissa ja ohjelman jälkeen puhjenneita mielenterveyshäiriöitä.” No ei tietenkään. Se oli au-pairit. Nyt puhutaan tuotantokoordinaattoreista; moniosaajista, tv-alan ammattilaisista joille mikään ei ole mahdotonta. Paitsi ehkä japanilaisten tv-ohjelmatarjonnan seuraaminen.

Tämän tarinan, ensimmäisen jakson kaksi koordia olivat olleet 10 päivää ulkomailla. Karanteenissa. Työpaikkaruokailu ei vielä ollut löytänyt sitä japanilaista tvistiä ja paikallisen elintarvikeliikkeen (lue: R-kioskia vastaavan) tarjonta alkoi jo hieman kyllästyttää. Sinne kun sai mennä vasta silloin kun paikallisen hotellin tarjonta oli suljettuna. Kun paikallisen hotellin ravintotarjonta oli pizza-pasta akselilla lisäksi hieman tylsistyttävää, toimeliaat koordit päättivät muiden ansioituneiden uurastajien innoittamana lähteä merta edemmäs kalaan. 

No tietenkään ei voinut lähteä pois hotellista, mutta onneksi on olemassa erittäin oivallinen puhelimeen ladattava sovellus, josta voi tilata ruokaa. Japaniksi. Kas kun taidot eivät vielä riittäneet tuolloin sovelluksen hallintaan esim. muuttamalla sovellus englanniksi. Tai suomeksi.

Arvanette että periksi ei anneta. Kun perinteinen tilaaminen näytti lähes mahdottomalta, pääsivät he noin 30 minuutin kuluttua vaiheeseen jossa kuvanmukaiset nautintoaineet oli valittu. Seuraavan ongelman aiheuttikin tuo maksuväline. Noin 40 minuutin jälkeen päättivät he ottaa käyttöön ns. äitikortin. TIedättehän sen, nöyryyttävän vaiheen kun on pyydettävä omalta lapselta neuvoja ja tämän puhelinta lainaksi.

Nälkä ei lue lakia! Ja onneksi jumalat ja sushi olivat suosiollisia tällä kertaa. Näkökykyäkin jo haittaava nälkä lähti kertaheitolla.

Tästähän innostuneena seuraavanakin iltana päättivät he aivan viattomasti uhmata jumalia. Nyt oli koordikanta tuplaantunut, hieman nuoremmalla sukupolvella, mutta vielä niin jetlagin uuvuttamina, että eivät uskaltaneet kieltäytyä illalliselta, turvaetäisyyksillä ja maskeilla tietenkin. Kokeneemmat, viisaat ja ah, niin karanteeninkyllästämät kollegat edellisen tilauksen rohkaisemana kokeilivat onneaan jälleen kerran. Tällä kertaa maksu toimi kuin japanilainen aulavahti. Hai!

Tunnin tuskastuneen kurnivan odotuksen jälkeen tuli soitto koordin puhelimeen. Tosin puhelin epäili sitä häiriösoitoksi, mutta sekös koordia pelottaisi! Hui, hai. Hetken huhuilevan huutelun jälkeen arvaus osui oikeaan. Ruokahan se siellä odotti. Hotellin aulassa. 

Urhea koordi juoksi hissiin ja alas aulaan. Linkkuveitsenkin mustasukkaiseksi tekevä lähetti piti kumartaen ruokakassia kädessään eikä suostunut luovuttamaan sitä koordille. Nälän saattelemana aulavahdin ja pienen valkoisen laatikon tulkkaamana selvisi että kassissa oli vasta puolet tilatuista annoksista. Loput tulisivat 10 minuutin kuluttua. Voin tässä heti paljastaa, että jotkut asiat toimivat vain Strömsössä.

Välituloksena pienessä huoneessa istui 4 nälkäistä koordia ja kaksi annosta sushia. Näin nuoremmat, jetlagin ja ainoastaan säälittävän lentokoneessa syödyn aamiaisen uuvuttavat untuvikot istuivat kuuliaisesti odottamassa että loppuannos tulisi 10 min kuluttua. No ei tullut. Tuli vasta 30 minuutin kuluttua. Onneksi sushi nautitaan huoneenlämpöisenä. Ja yhdessä.

Ja koska koordi ei lannistu koskaan, päättivät he kolmantena iltana jatkaa valitsemalla linjallaan, samalla sovelluksella, mutta eri tavaran toimittajalla. Tällä kertaa onnistumisen riemulla ei ollut loppua, vaikka ensin näyttikin todella kaoottiselta. Maksukortti oli muuttunut yön yli hulttioksi, mutta koordien keinot ovat vertaansa vailla. Uusi lataus, uusi kortti. Ja uudet ruoat.

Tarinan opetus? Ei sellaista ole. Tämä oli vain esimakua siitä mitä vielä on edessä. Ja kertomus siitä kun työmatkalla Japanissa ei 10 päivään ole saanut maistaa japanilaista ruokaa. 

Ruoasta on jatkettava seuraavalla kerralla. Nimi velvoittaa. Ja tarinaa riittää koordien peräänantamattomuudesta. Mutta ensin on päästettävä Kokki vapaaksi, vai mitä?

 

Kokki ja ilmastointilaitteen mysteeri.