27. tammi, 2014

Kaikesta huolimatta

tänään oli aivan mahtava päivä! Tänään saatiin ulkotuotantoautot kompoundille ja alkoi kunnon meno ja meininki. Kuvassa näkyvä laiva seilaili sunnuntaina Mustalla merellä kuusi ylimääräistä tuntia ennen kuin sai rantautumisluvan Adlerin satamaan. Ei kuitenkaan byrokratian takia, vaan kovan tuulen takia. Laivassa olikin varsin arvokas lasti - 68 kpl OBS:n ja NBC:n HD-ulkotuotantoautoa!
Mahtava fiilis päästä oikeaan ohjaamoon ja saada kaikki kamerat käyttöön! Olemme tähän asti istuneet stadionilla sijaitsevassa huoneessa, jonne tehtiin 8 kameran ohjaamo. Siellä istuminen tuntuu nyt ihan leikiltä. Saatiin kyllä hyvää harjoitusta varsinaisesta showsta ja mitä kaikkea tuleman pitää. Nyt on kuitenkin se mielenkiintoisin hetki. Tästä päivästä lähtien meillä on siis käytössämme Telegenicsin 2 ulkotuotantoautoa (toinen on back-up) suoraan Britanniasta. Kameroiden lukumääräkin nousi nelikertaisesti. Tv-kompoundillamme tulee työskentelemään kaiken kaikkiaan 203 OBS:n palkaamaa henkilöä ja vain seremonioita varten. Tästä lähtien kaikki harmaat aivosoluni opettelevat uusia nimiä ja uusia kasvoja. Alkaa se kuuluisa tunnistusleikki! Eikä se ole niin helppoa kuin luulisi, kun kaikki pukeutuvatkin vielä samanlaisesti.
OBS:n työntekijänä olen nimittäin osa suurta massaa, jonka tehtävänä on välittää kisat puolueettomasti ja tasapuolisesti jokaiselle televisionkatselijalle maailmassa. Ja jotta me myös työtekijöinä olisimme mahdollisen samaa anonyymistä massaa, meille kaikille annetaan puolueeton ja tasapuolisesti anonyymi työasu, jota on käytettävä tietystä ajankohdasta eteenpäin aina työpaikalla. Myönnetään että asu auttaa muita ja miksei meitäkin, tunnistamaan kollegan. Asuja on vuosien varrella tullut jokunen. Ja joka kerta mittoja antaessaan toivoo että jospa tällä kertaa osuisi koot kohdalleen. No ei ihan osunut meikäläiselle tälläkään kertaa. Työasuun kuuluu talvitakki, soft shell takki, kaksi pikeepuseroa, kahdet housut, pipo, kauluri ja hanskat. Ja näistä kolme viime mainittua olivat ainoat jotka olivat sopivat. Kaikki muu oli XL-kokoa. Valaistakoon teille, jotka ette ole tavanneet minua pitkään aikaan että ihan tuohon XL-kokoon en ole vielä päässyt! Meikäläinen muistutti erittäin onnetonta pingviiniä laahustaessaan peilin edessä. Onniklovnimaisesti housuissakin oli tilaa ihan yhdelle Pikku Heidille lisää. Mutta tässäkin asiassa asia hoitui näppärästi. Menin pääkonttoriin ja sain uudet sopivat takit ja housut. Lahkeet jopa lyhennettiin heidän ompelimossaan. Kyllä nyt kelpaa.
Saattaa olla silti että vaatteet vielä puristavat, meikäläisten catering nimittäin on aivan huippuluokkaa. Sama yhtiö vastaa täällä cateringista kuin Lontoon kisoissa ja täytyy sanoa että vaikka entrecotin leikkaaminen ja sahaaminen muoviveitsellä ja haarukalla vähän turhauttaakin, on se maku kuitenkin hemmetin hyvä piparjuurikastikkeen ja grillattujen vihannesten kanssa. Kaksi kertaa päivässä alkupalat, keitto, pääruoka - gourmet ruokaa - ja jälkiruokaa! Tsiisus! Tästä on hyvä aloittaa "working day nr 18". Röyh!